AL 21.4. Rakennusliikkeet mukaan ratikan kustannuksiinLauantai 21.4.2018 - Lassi Kaleva  Tampereen talouden tasapainottamisohjelmasta päätetään valtuustossa maanantaina 23.4. Vähemmälle huomiolle on jäänyt samassa kokouksessa päätettävä, päivitetty 72-sivuinen asiakirja nimeltään Asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018–2021 (myöhemmin: asiakirja). Asiakirja on todennäköisesti yksi tärkeimmistä linjauksista, joita nykyinen valtuusto käsittelee. Asiakirjaa työstettiin useiden kuukausien ajan eri luottamuselimissä poliitikkojen ja viranhaltijoiden yhteistyönä. Tekemämme muutokset lisäävät kaupungin kaavoituksesta saamia tuloja arviolta 1–5 miljoonaa euroa vuodessa, mahdollisesti enemmänkin, riippuen linjausten soveltamisesta. Kyseinen summa lisää taloutemme liikkumavaraa ja helpottaa kuntalaisten hyvinvointipalveluiden järjestämistä. On harvoja kaavoituksen veroisia tapoja luoda suuria omaisuusmassoja miltei tyhjästä. Kunnilla on kaavoitusmonopoli, eli ne voivat melko vapaasti päättää rakentamisesta alueellaan. Kaavan valmistelutyötä ohjaavat ja kaavasta viimeisen sanan sanovat poliitikot. Esimerkiksi Tampereen Eteläpuisto säästettiin pormestari Lauri Lylyn ja poliittisten ryhmien yhteisesti neuvotteleman pormestariohjelman mukaisesti. Oikealla paikalla sijaitsevan maapläntin arvo kohoaa kohisten, kun kaupunki kaavoittaa sille (lisää) rakennusoikeutta. Esimerkiksi ratikkareitin varrelle lähelle keskustaa kaavoitettu kerrostaloasunto myydään 5000–8000 eurolla neliö. Kerrostalon rakentaminen ilman maankäyttökorvauksia tai tontinhintaa maksaa rakentajalle kaikkinensa neliöltä 3000 euroa tai enemmän. Voittopotentiaali on kuitenkin erittäin huomattava. Ei olekaan yllätys, että Tamperetta rakennetaan vauhdilla. Myös kunta hyötyy kaavoittamistaan neliöistä. Tontin sijainnista riippuen kaupunki saa siitä myydessään 180–950 euroa per kaavoitettu neliö. Omalle maalleen vuokratonttia kaavoitettaessa tontin vuokratuloista ja kiinteistöveroista sen sijaan muodostuu kaupungille jatkuva, merkittävä tulovirta. On tosin valitettavaa, että sekä tontinvuokra että kiinteistövero lisäävät samalla asumisen kustannuksia selvästi. Kaavoitettaessa kaupungin vuokratontille kaupungin kehittäjäkumppani osallistuu kynnysinvestointeihin, kuten esimerkiksi pilaantuneiden maiden puhdistamiseen tai olemassa olevan johtoinfran siirtoon. Hankekehittämisessä kaupunki myös ottaa synnyttämistään neliöistä noin kolmanneksen omaan luovutukseen, MAL-sopimuksen mukaiseen kohtuuhintaiseen asumiseen. Varsinaista kynnysrahaa kaupunki ei omalta maaltaan peri, mutta kaupungin vuokratonteille kaavoitetusta lisärakennusoikeudesta on sen sijaan alettu käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Aamulehti uutisoi näyttävästi tammikuussa: "Kiinteistösijoittajat vuokrasivat Tampereen kaupungilta arvotontin kiinteistöosakeyhtiölleen... Kuukauden kuluttua vuokrauksesta kyseinen yhtiö myytiin rakennusliikkeelle." Opiskelija-asuntosäätiö TOAS luovutti Rauhaniementiellä rakennusoikeutta YIT:lle kovan rahan asuntoihin. Pyysin saada kaupunginhallituksessa ja valtuustossa tietooni YIT:n ja TOAS:n sopiman kauppasumman. Minulle ei kyseistä tietoa annettu. Koska ei ole suotavaa, että kaupungin vuokratonttien rakennusoikeuden edelleen luovuttamisesta tehdään bisnestä, lisäsimme asiakirjaan maininnan: "Tapauskohtaisesti kaupunki voi periä 5 prosenttia vuokraoikeuden myynnin voitosta..." Tarvittaessa voimme ryhtyä asiassa vieläkin vahvempiin toimenpiteisiin. Kun kaupunki kaavoittaa vieraan omistuksessa olevalle maalle, se saa kaavoituskorvausta keskusta-alueella noin 280 euroa neliö, mikä vastaa 40 prosenttia maanarvon laskennallisesta noususta. Mikäli kyse on täydennysrakentamisesta, maksusta saa alennusta jopa 85 prosenttia. Tosin nyt teimme asiakirjaan lisäyksen, jonka mukaan mm. ratikan läheisyydessä alennusta kaavoitusmaksuista ei välttämättä saa. Tämä on linjassa tuoreen parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän loppuraportin kanssa, jossa todetaan, että "Hyötyjä maksaa -mallia kehitetään edelleen ja hyödynnetään nykyistä laajemmin... Käytännössä kyse on esimerkiksi maan arvon noususta hyötyvien tahojen osallistumisesta liikennehankkeen rahoittamiseen. Erityisen hyvin malli soveltuu kaupunkiseutujen ratahankkeisiin..." Kasvavassa kaupungissa rakennetaan. On poliitikkojen tehtävä varmistaa, että jokaisen kaavoitetun neliön jopa tuhansien eurojen arvonnoususta asiallinen osuus kanavoituu kuntalaisten hyväksi. Lassi Kaleva Kaupunginvaltuutettu (ps) Kaupunginhallituksen jäsen ------------------------------ Kirjoitus julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla 21.4.2018 otsikolla: Rakennusliikkeet mukaan ratikan kustannuksiin |
