Kirjoitukseni 15.5.2015 Maaseudun tulevaisuudessa: Kotimaista energiaa ja työpaikkoja

Meillä on maassamme suuri, Norjan öljyyn verrattavissa oleva energiareservi turpeessa ja puussa. Käyttäkäämme sitä ylpeästi oman maamme hyväksi.
 
Jos haluamme, kotimainen energia voi tuoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian vuosittaista kulutusta miljardeilla euroilla ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
 
Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen onkin kruunumiljonääri.
 
Sanoisiko joku norjalaisille, että kyllä teidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonne, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara? Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää käytettävissä olevat resurssinsa omien kansalaistensa hyväksi.
 
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa.
 
Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja kaksi kolmasosaa Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna.
 
Olemme eurooppalaisittain rikkaita: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 90 prosenttia sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Me istumme öljylähteen päällä.
 
Suomen teollinen tuotanto ja vienti sakkaa. Nykytilanteessa teollisen tuotannon ja viennin lisääminen on haasteellista. Tuonnin merkittävä vähentäminen on paljon yksinkertaisempaa.
 
Koko Suomen energiataseesta noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tuontienergiasta noin 80 prosenttia on venäläistä kivihiiltä, maakaasua, öljyä, sähköä ja ydinpolttoainetta. Tuontienergia maksaa Suomelle nettona vuodesta riippuen noin kahdeksan miljardia euroa.
 
Suositaan kotimaista
 
On sulaa hulluutta olla käyttämättä kotimaisia lähipolttoaineita, kuten puuta ja turvetta, joita meillä on riittävästi omasta takaa. Voimme halutessamme korvata jopa yli puolet nettotuontienergiastamme kotimaisilla vaihtoehdoilla.
 
Kotimaisilla energiaratkaisuilla (puu, turve) voimme edistää myös oman kunnan ja maakunnan elinvoimaisuutta. Esimerkiksi Pirkanmaalla Lempäälän energiantuotannossa säästetään jopa yli puolet jokaista megawattia kohti, joka tuotetaan nykyään maakaasun sijaan kotimaisilla polttoaineilla.
 
Vesilahden kunta Pirkanmaalla säästää rahallisesti noin 20–25 prosenttia siirryttyään 2003 alkaen lämmöntuotannossaan kevyestä polttoöljystä hakkeeseen. Lisäksi, kun noin 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä korvataan hakkeella, niin koko rahamäärä jää kiertämään paikallisesti. Terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti lämpiävät nyt uusiutuvalla kotimaisella lähienergialla.
 
Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty jo vuodesta 1973 lähtien öljystä ja maakaasusta kohti kotimaisia energiamuotoja, haketta, turvetta ja pellettiä. Joissakin tapauksissa kasvihuoneiden energiakustannukset ovat sen seurauksena jopa puolittuneet.
 

Kansallista politiikkaa

 
Tarvitsemme kansallisesta energiapolitiikasta selvän ja pitkäjänteisen näkemyksen, joka suosii kotimaista energiaa – kolmesta syystä.
 
Ensiksi, että saisimme työttömille työpaikkoja. Turpeen ja energiapuun hinnasta noin puolet on suomalaista työtä. Toiseksi, että estäisimme rahan karkaamisen ulkomaille, eli pitäisimme sen mieluummin kiertämässä ja elävöittämässä omaa kansantalouttamme. Kolmanneksi, parantaaksemme EU-maiden alhaisimmasta päästä olevaa huoltovarmuuttamme.
 
Tällä hetkellä turvetuotannon piirissä on vain noin 0,7 prosenttia turvemaiden pinta-alasta. On arvioitu, että mikäli me nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa maakuntiemme miehille ja naisille.
 
Kauppataseemme paranisi samalla arviolta neljällä miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme.
 
Turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin viisi prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta. Kestävän kehityksen mukaisesti turvetuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita.
 
Jo suojeltuihin suoaloihin ei saa koskea nyt eikä tulevaisuudessa.
 

Tuulivoima ei ratkaisu

 
Tietyt tahot tarjoavat tuulivoimaa vaihtoehtona maamme energiatarpeeseen.
 
Tuulivoimasta puhuttaessa annetaan ymmärtää toiveikkaasti sen olevan vastaus miltei kaikkeen. Itse asiassa tuulivoimalla tuotetaan ainoastaan sähköä. Eikä sitäkään silloin, kun tuulee liian hiljaa tai liian lujaa. 2,7 miljoonan suomalaisen kodin lämmittää sen sijaan suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu kaukolämpö.
 
Suomalaiset kodit ja julkiset rakennukset tulevat jatkossakin lämpiämään jollakin muulla kuin tuulivoimalla.
 
Kysymys kuuluu: vaikenemmeko me nolona siitä tosiasiasta, että energianlähteitämme tulevat myös tulevaisuudessa olemaan kalliilla Venäjältä tuomamme, energiariippuvuutta aiheuttavat, huoltovarmuuttamme vähentävät, ja saastuttavat fossiiliset polttoaineet? Vai otammeko me saatavissamme olevan hyödyn ja käytämme lähienergiaa, tilanteesta riippuen puuta ja turvetta?
 
Emme voi enää jatkaa vanhalla mallilla ja toivoa että lopputulos olisi erilainen. Leikkausten tie on tuhon tie.
 
On aika, että kansanedustajat puoluekannasta riippumatta tekevät sellaisia ratkaisuja, jotka takaavat elämisen mahdollisuudet myös jälkipolville.
 
Tulevilla lainsäätäjillä on mahdollisuus tehdä jotakin suurta oman maansa hyväksi. Uskon, että he ovat halukkaita sen tekemään.
 

LASSI KALEVA

Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä
ja kaupunginvaltuutettu (ps)

Kirjoitus on julkaistu 15.5.2015 Maaseudun tulevaisuuden yliö-kirjoituksena