2019 eduskuntavaalit - Aamulehden vaalikone

1. Oikeutta poliittisiin lakkoihin pitää rajoittaa. (Oma vastaus: Eri mieltä)

Jos vastustetaan yhteiskuntaa, on poliittinen lakko paikallaan. Mikäli työantaja on mukana tekemässä yhteiskuntaan ja poliittisiin päätöksiin liittyviä muutoksia, on lakko paikallaan. Mutta yleisesti yhteiskunnan asioihin voisi parhaiten vaikuttaa äänestämällä.

Esimerkiksi, jos haluaa vastustaa vaikkapa eu:n ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistoa, niin silloin kannattaa äänestää Perussuomalaisia, koska melkein kaikki muut, jopa perinteiset työväenpuolueet, tuntuvat kannattavan sitä. Tarveharkinnan poistohan tarkoittaa sitä, että Suomeen luodaan pysyvät halpatyömarkkinat. Ja kokemus on osoittanut, että vaikka tulijat ovat aluksi 100-prosenttisesti työllistettyjä, niin muutaman vuoden kuluttua ne huomaavat, että sosiaaliturvallakin pärjää aivan riittävästi. Tällöin monen tulijan työmotivaatio saattaa laskea selvästi ja he jättäytyvät yhteiskunnan huolehdittaviksi. Työllistetään mieluummin kotimaassa kunnon ehdoilla, sen sijaan että avaamme ovet laajamittaiselle halpatyövoiman tuonnille Suomeen.

2. Toisen asteen koulutuksesta oppimateriaaleineen (lukiot ja ammatillinen koulutus) pitää tehdä täysin maksutonta. (Oma vastaus: Samaa mieltä)

Toisen asteen opetus on ilmaista, opiskelu ei. Esimerkiksi Suomen lukiolaisten liitto arvioi vuonna 2017, että lukion hintalappu lukiolaiselle on keskimäärin 2 700 euroa sisältäen oppikirjat, oheismateriaalit, välineet ja ylioppilastutkintomaksut.

Mielestäni tällä hetkellä vähävaraisia perheitä tulisi auttaa taloudellisesti toisen asteen opiskelukustannuksissa, niin että toisen asteen koulutus on aidosti mahdollista kaikille. Toinen tapa olisi laajentaa oppivelvollisuus myös lukioon ja ammattikouluun, jolloin myös opiskelu tulisi maksuttomaksi kaikille.

Myös verokantaan voisi harkita muutoksia. Painetut kirjat ovat Suomessa 10 prosentin verokannassa. Sähköisten kirjojen verokanta on 24 prosenttia. Digikirjojen verokannan alentaminen 10 prosenttiin helpottaisi lukiolaisen tilannetta tuntuvasti.

3. Pääomatulojen verotusta pitää kiristää. (Oma vastaus: Eri mieltä)

Mikään veronkorotus yleisestikään ei ole ratkaisu. Pääomatuloveron korotuksen ajatellaan iskevän vain rikkaita, vaikka se kohtelee erittäin pahoin niukkaa tulosta tekeviä pienyrittäjiä.

Kansallisvaltioiden rajojen yli helposti liikkuvia pääomia ei voida verottaa kovin paljon muista maista poikkeavasti. Ne pääomat kun pyrkivät hakeutumaan suhteessa alhaisen pääomatuloverotuksen maihin, jolloin menetetään myös yhteisöveroja.

4. Viinejä pitää saada myydä vapaasti ruokakaupassa. (Oma vastaus: Eri mieltä)

Uusi 1.3.2018 voimaan tullut alkoholilaki muutti ja purki tehokkaasti vanhaa yksityiskohtaista sääntelyä. Tässä olisi nyt hyvä ottaa aikalisä. Tulevan hallituskauden aikana tulisi pidättäytyä muutoksista ja hankkia kokemusta jo tehtyjen edellisten toimien vaikutuksesta.

5. Suomen pitää seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä ja asettaa aikaraja uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi. (Oma vastaus: Täysin eri mieltä)

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa tarvitsee liikkua. Ratikalla ei vegaaniruoka liiku satamasta tamperelaisen marketin hyllylle.

Olen samaa mieltä kuin Kauppalehden Jari Saario 25.11.2018 kommentissaan: ”Sähköauto-hypetys on huuhaata – olematon tarjonta ja tähtitieteelliset hinnat eivät ratkaise päästöongelmia. Suomessa pöhistään vähäpäästöisistä sähkö- ja lataushybridiautoista, vaikka ne eivät ole tavallisen autonkäyttäjän ulottuvissa edes rahallisten tukien avulla.”

6. Perintöverosta pitää luopua. (Oma vastaus: Täysin samaa mieltä)

Olen täysin samaa mieltä. Kerran maksettujen verojen pitäisi riittää. Samalla pitää kuitenkin löytää keino paikata perintö- ja lahjaveron lähes miljardin euron vuotuinen tuotto. Tulo- ja arvonlisävero ovat jo tapissaan, eikä haittaverojakaan voi rajattomiin nostaa. Ehkä asiassa voisi edetä niin, että kun perintövero alkaa nyt 20 000 euron perinnöstä, niin muuttaisimmekin alarajaa siten, että verottomasti saisi tulevaisuudessa vaikkapa 50 000 tai 100 000 euron perinnön.

7. Vanhustenhoidon laatua pitää nostaa tuloverotusta kiristämällä. (Oma vastaus: Neutraali)

Olen täysin samaa mieltä väittämän ensimmäisen osan kanssa. Vanhustenhoidon laatua tulee nostaa. Sopiva hoitajamitoitus vanhusten tehostetussa palveluasumisessa voisi olla vaikkapa julkisuudessakin paljon puhuttu 0,7.

Olen täysin eri mieltä väittämän toisen osan kanssa. Veroja ei tule nostaa. Verorasitus on liian korkea maassamme. Tämä leikkaa ostovoimaa ja kulutuskysyntää ja sitä kautta aiheuttaa työttömyyttä. Suomen kokonaisveroaste on 43,3 % (2017), kun se OECD-maissa keskimäärin oli vain 34,2% (2017).

Menoja voidaan karsia tekemällä valintoja. Esimerkiksi tuulivoimatukia maksetaan edelleen 200-300 miljoonaa euroa vuodessa, vaikka toimiala pystyy jo nykyään toimimaan ilman tukia kannattavasti. Vertailun vuoksi: hoitajamitoituksen nosto 0,7 koko maassa tulisi maksamaan n. 250 miljoonaa euroa vuodessa.

8. Suomen valtion velkaantumista pitää vähentää leikkaamalla sosiaalitukia. (Oma vastaus: Täysin eri mieltä)

Ei valtion velka sillä helpotu, että leikkaamme sosiaalitukia ja laitamme köyhät kyykkyyn. Tämä lisää sosiaalista eriarvoisuutta. Ihmiset pitää saada töihin. Työllisyysasteen noston tulee olla tulevan hallituksen ykköstavoite.

Kasvatetaan mieluummin kakkua. Maassamme on 300 000 yritystä, joista 200 000 on yksinyrittäjiä. Joka vuosi tulee noin 3 000 yksinyrittäjää lisää. ALV:n alarajan nosto 20 000 eurosta esimerkiksi 50 000 euroon toisi töitä erityisesti monelle yksinyrittäjälle ja itsensä työllistäjälle, esimerkkinä parturi-kampaaja.

Kotitalousvähennys on luonut maahamme lukemattomia työpaikkoja, kun esimerkiksi remontista tai kotisiivouksesta saa kotitalousvähennystä. Tuleva eduskunta voisi yksinkertaistaa vähennyksen käyttöä samaan tapaan kuin Ruotsissa, jossa kansalainen maksaa työstä vain nettosumman, ja yrittäjä saa kotitalousvähennyksen osuuden suoraan valtiolta.

9. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa myös viidennen ydinvoimalan jälkeen muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan. (Oma vastaus: Neutraali)

En ole innostunut ydinvoimasta, mutta saattaa olla, että ydinvoima on yksi harvoja jäljellä olevia energiamuotoja, joilla on riittävän laaja poliittinen tuki.

Massiiviset ydinvoimalaitokset ovat liian yksinkertaisia ratkaisuja sivistyneelle ihmiselle. Ydinvoimalaitos on lisäksi suurta bisnestä. Uudenlainen energia-ajattelu on pienyrittäjyyttä ja paikallisuutta. Esimerkiksi Lempäälän energian kuusi biolämpövoimalaa on toiminut vallan hyvin. Ne tuottavat maksimiteholla 12-13 megawattituntia. Lempäälän energia myös tekee tällä hetkellä mielenkiintoista ja täysin energiaomavaraista aluetta Lempäälän Marjamäkeen.

Uusiutuvan turpeen käyttöä on valitettavasti rajoitettu ideologisten syiden johdosta, vaikka Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja kaksi kolmasosaa Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna.

Tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa maakuntiemme miehille ja naisille. Kauppataseemme paranisi samalla jopa 3-4 miljardilla eurolla vuodessa. Tämä summa auttaisi ylläpitämään hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin viisi prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta. Kestävän kehityksen mukaisesti turvetuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita.

10. Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan. (Oma vastaus: Täysin samaa mieltä)

Tämä on sekä ihmisarvokysymys, oikeudenmukaisuuskysymys että taloudellinen kysymys. On paljon tehokkaampaa auttaa ihmisiä konfliktialueiden lähialueilla. Ja siinä Suomen tulisi näyttää muille maille esimerkkiä kohdistamalla resurssinsa naisten, lasten, vammaisten ja vanhusten auttamiseen.

Tämä on myös taloudellinen kysymys. Turvapaikkajärjestelmää väärinkäytetään. EU:n ulkopuolella olevat keskukset poistaisivat huomattavasti tätä ongelmaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Ns. elintasoturismi on ymmärrettävää, mutta vastaanottajamaan kannalta kallista.

Tilintarkastaja Pauli Vahtera on 6.3.2019 julkaissut iltalehden blogissaan laajat laskelmat humanitaarisen maahanmuuton ja kehitysavun rasituksista Suomelle, mutta ei ota kantaa siihen onko tämä oikein vai väärin. Vahteran mukaan 3,2 miljardin euron vuotuiset menot jakautuvat yhteiskunnan eri sektoreille. Vertailun vuoksi. Hoitajamitoituksen korotus 0,7:ään maksaa 250 miljoonaa euroa. Ja valtionvelkaa on nyt n. 105 miljardia euroa.

– Jos päättäjien mielestä 3,2 miljardia euroa on vähän ja se saadaan kerättyä veroja korottamalla ja suomalaisten etuja leikkaamalla, niin sen kanssa sitten eletään. Tulijoita tulee riittämään, joten veroja joudutaan korottamaan ja suomalaisten perusturvaa leikkaamaan kiihtyvällä vauhdilla, Vahtera kirjoittaa.

11. Vanhempainvapaa pitää jakaa tasan naisten ja miesten kesken. (Oma vastaus: Täysin eri mieltä)

Ei missään tapauksessa. Uskon, että perheet ovat itse riittävän kykeneviä päättämään mikä sopii kunkin perheen tilanteeseen parhaiten. Naisyrittäjä esimerkiksi voisi käyttää perhevapaan mieluummin niin, että ottaisi sitä vain kaksi päivää viikossa, ja loput työpäivät hoitaisi yritystään. Joka tapauksessa perheen pitäisi itse saada päättää kumpi vanhemmista ja missä määrin vanhempainvapaansa pitää.

12. Kansalaisen pitää saada tulevaisuudessa perustuloa ilman ehtoja. (Oma vastaus: Eri mieltä)

Perussuomalaisten mielestä yleistukeen perustuva malli on suunta, johon uudistustyössä pitää kulkea. Yleistuki yhdistää erilaisia tukimuotoja yhteen, jolloin järjestelmä on yksinkertaisempi. Kaikkein oleellisinta on se, että se kannustaa paremmin työn tekemiseen. Työn vastaanottaminen on kannattavampaa kaikilla tulotasoilla.

Pelkkä taloudellisten tukien uudistaminen ei riitä. Yleistukeen pitää yhdistää vahva ja henkilökohtainen ohjaus, sillä tavoitteena on työllistyä eikä vain saada minimitoimeentuloa. Mallin toimivuus luonnollisesti edellyttää, että työpaikkoja ja muuta ohjausta on tosiasiallisesti tarjolla. Minkäänlaisen järkevän sosiaaliturvamallin luominen ei ole mahdollista, mikäli muiden sektorien poliittiset päätökset, työmarkkinat ja yleinen talous eivät tue tätä.

Yleistuessa olisi myös alempi taso, jota voitaisiin käyttää, mikäli henkilö ei ole käytettävissä työllistämistä tai kuntoutusta edistäviin toimenpiteisiin. Osuus olisi kotitalouskohtaisesti tarveharkittu.

13. Suomen pitää rajoittaa sotilaallista harjoittelua Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. (Oma vastaus: Samaa mieltä)

PERUSTELUT: On Suomen ja suomalaisten etu pysytellä puolueettomana kaikkien sotilasliittojen ulkopuolella. Suomen tulee olla lääkäri, ei tuomari. Paasikivi-Kekkosen linja piti meidät turvassa konflikteilta.

Suomen pitää itse kantaa vastuu omasta puolustuksestaan. Eli tulee tehdä vastapuolelle sen hyökkäys niin kalliiksi, että Suomi saakin olla rauhassa.

Puolueen puheenjohtaja, Jussi Halla-aho, sanoo, ettei aio ajaa Suomen Nato-jäsenyyttä, vaikka sitä kannattaakin.

– Ei näy toiminnassa eikä tule näkymään. En ole koskaan luvannut edistää Nato-jäsenyyttä, koska en pidä sitä yleinen mielipide huomioiden realistisena, Jussi Halla-aho kirjoittaa Facebookissa. (Lähde: Verkkouutiset 19.2.2017 klo 12.40)

14. Hornetien korvaaminen on niin kallista, että uusia hävittäjiä voidaan ostaa vähemmän kuin puolustusvoimat haluaa. (Oma vastaus: Eri mieltä)

Suomen pitää hankkia riittävä määrä hävittäjiä uskottavan puolustuskyvyn saavuttaakseen. Kyllä, hävittäjät ovat kalliita. Maalla tulee kuitenkin olla uskottava puolustuskyky, koska historia on osoittanut, että jokaisessa maassa on lopulta sotavoimat, joko omat tai vieraat. Kyse on siitä että korotetaan vieraan valtion kynnystä hyökätä Suomeen. Kyse ei ole siitä, että suomi voittaisi mahdollisen konfliktin, vaan Suomen kyvystä tuottaa tappioita hyökkääjälle suhteessa hyökkääjän saamiin hyötyihin. On aivan eri asia hyökkääjälle tuleeko sinkkiarkuissa kotiin 10 tai 10 000 sotilasta.

Puolustusvoimat on viimeinen puolustuksen linja. Ensisijainen linja, joka on poliitikkojen ja hallituksen vastuulla on diplomatia ja asialliset suhteet ulkovaltoihin. 

15. Kotihoidontuen maksimiaika on pudotettava kolmesta vuodesta kahteen, jotta naisia saadaan nopeammin takaisin työmarkkinoille. (Oma vastaus: Täysin eri mieltä)

Yhteiskunta antaa ristiriitaisia viestejä. Ensin halutaan nostaa syntyvyyttä, mutta sitten halutaankin rajoittaa perheiden mahdollisuutta valita itselleen paras vaihtoehto. Lopputulos on parasta silloin, kun ihminen voi itse päättää asiasta. Annetaan perheille mahdollisuus hoitaa lapset kotona, jos he näkevät sen parhaaksi omassa yksilöllisessä tilanteessaan. Jos äidin ja isän eläkekertymä lastenhoidon ajalta voitaisiin jakaa kokonaisuudessaan kahtia, olisi eläkekertymäkin tasapuolisempi ja toimenpide kustannusneutraali.

Tampere-lisän tapainen kuntakohtainen lisä tulee ottaa uudelleen käyttöön. Lisäksi perinteistä kodinhoitajajärjestelmää voisi kehittää niin, että lapsiperheet ja varsinkin äidit saisivat kotiin tarvitsemaansa apua elämän kriittisissä kohdissa.

16. Suomessa pitää hyväksyä virallisesti kolmas sukupuoli. (Oma vastaus: Täysin eri mieltä)

Tiedossa on, että SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat kannattaneet varauksetta kolmannen sukupuolivaihtoehdon laillistamista Suomessa.

Itse en ole innostunut laillistamisen suhteen, mutta ymmärrän tarpeen lykätä sukupuolen valitsemista esimerkiksi tilanteissa, joissa syntyvän lapsen sukupuoli on epäselvä. Tai jos oma identiteetti on epäselvä myöhempinä vuosina, tulee yhteiskunnan tällöin tarjota henkilölle asiallista apua ja tukea.

17. Evankelisluterilaisen kirkon verotusoikeus pitää poistaa. (Oma vastaus: Neutraali)

Evankelisluterilainen kirkko kylläkin järjestää monille perheille tärkeitä kerhoja ja rippikouluja. Mutta verotuksen tulisi ehkä kuitenkin olla tasapuolista eri kirkkokuntien suhteen, ja maksun kirkolle tulisi olla vapaaehtoista. Valtio voisi silloin tukea kirkon järjestämää ilmaistoimintaa.

18. Olen valmis ryhtymään kasvissyöjäksi ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. (Oma vastaus: Täysin eri mieltä)

Jokaisen tulee saada itse valita mitä syö tai on syömättä. Mielestäni esimerkiksi vaatimus verotuksen keinoin vähentää lihansyöntiä ei ole järkevää.

Olen itse takavuosina ollut moneenkin otteeseen joitakin aikoja kasvissyöjä. Olen vain todennut sen, että voidakseni hyvin, elimistöni tarvitsee myös eläinperäisiä tuotteita. Antaa jokaisen itse päättää mikä ravitsee häntä parhaiten.

Kaija Holli, Tampereen yliopiston rehtori (2009-2015) ja Tampereen yliopiston palliatiivisen lääketieteen professori vastaa kysymykseen osuvasti Aamulehdessä 4.3.2019: ”En syö lihaa, mutta minua harmittaa sen tuomitseminen kokonaan pahaksi. Jo ihmisen hammasrakenne kertoo, että meidät on luotu sekaravinnonsyöjiksi.”

19. Maahanmuuttajan sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan riippuu kulttuuritaustasta ja uskonnosta. (Oma vastaus: Täysin samaa mieltä)

Tilastokeskuksen tilasto vuodelta 2010, kertoo karua viestiä. Kansalaisuudella ja kulttuurilla tuntuu olevan merkitystä työllistymiseen, ihonvärillä ei niinkään. Tämä viittaa yllättävään päätelmään, että ihonväriin ja kansallisuuteen liittyvää rasismia ei ehkä olisikaan olemassa. Esimerkiksi kenialaisten työllisyysaste on tilastokeskuksen mukaan 71,7 % ja nepalilaisten 71,7 %. Suomalaisten työllisyysaste on 69,6 %, virolaisten 67,8 %, ruotsalaisten 58,2 % ja venäläisten 42,8 %.

Yllättävää on kuitenkin se, että vuonna 2010, jolloin kotouttamista oli jo pitkään tehty, afganistanilaisilla työllisyysaste on 19,1 %, somalialaisilla 13,2 %, Irakilaisilla 13,1 % ja myanmarilaisilla 9,8 %. On myös melko todennäköistä, että useat vähemmän työllistyneistä kansalaisuuksista työskentelevät palvellen toinen toistaan tulkkeina, maahanmuuttokoordinaattoreina, ym. Tämä vie pohjaa siltä väitteeltä, että tulijat tekevät työt, joihin ei suomalaisia riitä. Kyseiset työt kun ovat seurausta tarpeesta auttaa tulijoita kotoutumaan. Jo pitkään maassa olevien ja maahan kotoutuneiden somalialaisten alhaista työllisyysastetta selittää osaltaan myös se, että somalialaiset naiset pyrkivät työmarkkinoille harvoin, eivätkä siis hakeudu työnhakijoiksikaan.

Kun tulijoiden sosiaalimenot kasvavat suhteettoman suureksi, tarkoittaa se vähemmän palveluja ja korkeampia maksuja kaikille. Asialla on kansantaloudellista merkitystä. Vuonna 2017 koko pääkaupunkiseudun toimeentulotukiasiakkaista 33,7 % vieraskielisiä. Luvut ovat huomattavan korkeita, koska koko pääkaupunkiseudulla on vieraskielisiä n. 13-15 %.

20. Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo on toteutunut hyvin suomalaisessa työelämässä. (Oma vastaus: Neutraali)

Ei saa olla naisten palkkaa tai miesten palkkaa. On vain työstä suoritettava palkka. Samasta työstä ja samasta tehtävästä samalla koulutuksella tulee saada sama palkka sukupuolesta riippumatta.

21. Tampereen ja Helsingin välille suunniteltu kolmas raide on Suomen tärkein liikennehanke lähitulevaisuudessa. (Oma vastaus: Samaa mieltä)

Toteutuessaan Tampere-Helsingin tunnin junayhteys on hyvä asia. Mikäli hanke toteutuu valtion rahoituksella ja julkisen sektorin toteuttamana, se on hyvä asia.

Suurimmat ongelmat ovat rahoituksessa. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan hankkeen miljardilainaa ei ehkä olisi tarkoitustaan maksaa koskaan pois, vaan maksaa ainoastaan korkoja. Infran rakentaminen, varsinkin kun kyse on monopolista ja ihmisen liikkumisen perustarpeesta, kuuluu julkiselle sektorille. Tie- ja rautatieverkosta ei pidä tehdä yksityisten sijoittajien voitontekokonetta.

Toinen ongelma tunnin junayhteydessä on siinä, että äärimmäisen kalliina hankkeena, tunnin junayhteydestä ei kovinkaan moni pääse nauttimaan. Pelkona on jopa 15 euron nousu lipunhintoihin per suunta. Mielestäni ehkä olennaisempaa tällä hetkellä olisi parantaa nykyistä rataverkkoa ja sen toimivuutta ja parantaa junien aikataulussa pysymistä.

Tulee myös pitää mielessä Pirkanmaalle tärkeät valtatiet 3, 9 ja 11, sekä Tampere-Pirkkalan lentokenttä. Lentokenttää olisi tärkeää kehittää kansallisena halpalentokeskuksena, charter-lentokeskuksena sekä kansainvälisenä rahti- ja logistiikkakeskuksena. Helsinki-Vantaan kyljessä olevaan lentokenttäkaupunkiin Aviapolikseen tavoitellaan 60 000 työpaikkaa. Otetaan osa noista työpaikoista itsellemme, sen sijaan että tyytyisimme tulevaisuudessa olemaan pääkaupunkiseudun lähiö.

22. Tampereen raitiotietä tulee jatkaa Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin, mikäli valtio tukee hanketta. (Oma vastaus: Neutraali)

Kansanäänestys olisi ollut hyvä ja avoin tapa antaa tamperelaisten vaikuttaa raitiotien ensimmäisen osan rakentamiseen. Nyt ratikkaa kuitenkin rakennetaan. Se on tosiasia.

Lähikuntien on tehtävä omissa valtuustoissaan omat päätöksensä siitä haluavatko suunnitella ratikkaa osana oman kuntansa joukkoliikennettä vaiko eivät. Tämä on ympäristökuntien sisäinen asia, koska valtionavun jälkeenkin kyse on melko kalliista hankkeesta.

23. Pirkanmaan julkisten terveydenhoitoyksiköiden määrää on pakko vähentää. (Oma vastaus: Eri mieltä)

Terveyspalveluiden kuuluu olla riittävät ja niiden tulisi olla lähipalveluita mahdollisuuksia mukaan. Toiminnan tehostamista pitää kuitenkin talouden realiteetit mielessä pitäen suorittaa.

Tampereen kaupunginhallituksessa maanantaina 4.3.2019 käsiteltäessä terveysasemaverkkoa ja Teiskon Kämmenniemen terveyspalveluita, saimme yksimielisesti pelastettua Kämmenniemen terveyspalvelut, joiden laajuus ja palvelutaso pysyy nyt ennallaan.

24. Pirkanmaalla on liikaa kuntia. (Oma vastaus: Eri mieltä)

Jos kunta on elinkelpoinen, ei ole mitään syytä miksi se ei voisi olla itsenäinen kunta. Toki kriittisten toimien, kuten soten järjestämisessä voisi olla etua suuremmista hartioista.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kunnallistieteen professorin Arto Haverin mukaan on unohtunut se, miksi kunnat ovat olemassa. Alueiden erilaisuuden vuoksi kuntia tarvitaan ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet ja toteuttamaan paikalliset pyrkimykset (Kuntalehti 2/2014).

Lähidemokratia ei toimi silloin, kun siitä tulee kaukodemokratiaa. Päätöksentekijöiden tulee todella olla läheltä, omasta kunnasta. Tampereen Keskustorilta on hankala nähdä tai ymmärtää teiskolaisten tarvetta katuvalaistukseen, tai Oriveden reilun sadan oppilaan lukion merkitystä syrjäkylien nuorisolle tai Ylöjärven/Kurun perukoiden maankäyttötarpeita.

Esimerkki Keski-Suomesta. Äänekosken kupeessa sijaitsevalle Sumiaiselle luvattiin, että 2007 kuntaliitoksen myötä mikään ei muutu. Yksi toisensa jälkeen palveluita kuitenkin on karsittu. Lääkäripalvelut loppuivat 2014.

25. Tampereen ja Pirkanmaan tulisi ottaa vastaan enemmän kiintiöpakolaisia. (Oma vastaus: Neutraali)

Tämä on valtakunnallinen kysymys, jossa ei kannata sooloilla. Kiintiöpakolaiset eivät itse asiassa varsinaisesti ole ongelma, koska heidän pakolaisstatuksensa on määritelty. Kiintiöpakolaisten määrä voisi Suomen tasolla olla tuo 750 tai enemmänkin. Ja siinä Suomen tulisi näyttää esimerkkiä ja suosia naisia, lapsia, vammaisia ja vanhuksia.

Varsinainen ongelma on kontrolloimattomasti turvapaikkaa hakevat, varsinkin kun suuri osa hakemuksista hylätään. Sekä laittomasti maassa oleskelevat.

Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijaan Perussuomalaiset ovat valmiita antamaan huomattavaakin kehitysapua konflikteista kärsiville, kunhan tuon avun vaikutus on selvä ja mitattavissa, ja apu menee oikeaan paikkaan ja tarkoitukseen.

--------------------------------------------------